Faq

Ääni ja äänen tuottaminen

Ääni on mekaanista aaltoliikettä, joka etenee väliäineessa. Ihmisääni syntyy keuhkojen, kurkun, ja suun elimien yhteistoiminnasta keuhkoista tulevan uloshengitysilman painetta kontrolloimalla. äänen sointi syntyy kurkunpäässä sijaitsevien äänihuulten värähtelyistä. Värähtelyn voi tuntea koskettamalla sormella kurkunpäätä.

Äänen havaitseminen

Äänen synnyttämä ilmanpaineen vaihtelu havaitaan kuuloaistimuksena. Korvan elimet vastaanottavat tämän vaihtelun, joka saa tärykalvon värähtelemään. Värähtely siirtyy välikorvan kuuloluihin, jotka vahvistavat tärykalvon värähtelyä ja johtavat sen sisäkorvan simpukkaan. Sieltä aistinsolut lähettävät impulsseja kuulohermoa pitkin aivojen kuuloalueelle, jossa ne tulkitaan ääninä. äänen korkeus riippuu värähtelyn nopeudesta. Nopeammasta värähtelystä syntyy korkeampi ja hitaammasta matalampi ääni. Ihmisen kuuloalue on 20-20000Hz. Kuuloaisti on tarkimmillaan lapsena ja vanhemmiten erityisesti korkeampien taajuuksien kuuleminen heikkenee.

Mikrofonin merkitys vs ammattimainen äänenkäyttö

Myös mikrofonissa on kalvo, joka värähtelee äänen mukaan. Mikrofonissa tämän kalvon liike muutetaan sähköiseksi signaaliksi, jännitteeksi. Laadukkaiden äänityslaitteiden käyttö on tärkeää siksi, että esimerkiksi hyvälaatuisen mikrofonin kautta puhe kuulostaa pehmeämmältä ja täyteläisemmältä. Sen sisältämät taajuudet eli spektri on siis erilainen. Toisaalta hyvän laitteiston merkitys tulee esille myös siinä, että ääntä pitää käsitellä äänityksen jälkeen mahdollisimman vähän.

Kaikkeen ei kuitenkaan hyvä laitteisto riitä, sillä on paljon asioita, joita äänenkäsittelyllä ei voida korjata. Ihminen erottaa äänestä informaatiota ja jokainen tulkitsee ääntä omien kokemustensa perusteella. Ammattimaisella äänenkäytöllä tarkoitetaan kerrontaa, jolla ilmaistaan juuri halutut mielikuvat ja tunnelma, esimerkiksi mainoksessa. Vaikka lopullinen tulkinta jääkin kuulijalle, on tärkeää lähettää toivottu viestin ilme ja sävy taitavalla äänenkäytöllä. Mikään äänenkäsittelytekniikka ei esimerkiksi korvaa aitoa innostuneisuutta äänessä.

Äänenkäsittely

Äänityksen jälkeen tallennetta muokataan. Esimerkiksi puhujan etäisyyden vaihtelu mikrofoniin nähden aiheuttaa äänenvoimakkuuden muutoksia. Näitä korjataan kompressoimalla, eli nostetaan hiljaisia ääniä ja lasketaan voimakkaita. Äänestä tulee selkeämpi. Myös esimerkiksi hengitysäänet sekä s-kirjaimen suhinat voidaan poistaa. Ekvalisaattoreilla muutetaan puheen sointivärejä, eli korostetaan tai vaimennetaan haluttuja taajuusalueita.

Ääninäytteleminen ja äninäyttelijät

Monet ammattimaiset ääninäyttelijät ovat koulutukseltaan näyttelijöitä. Erilaisten vivahteiden, ilmeiden, sävyjen yms saaminen ääneen on tärkeätä, jotta kuulijalle voidaan viestiä juuri se mitä mainoksella haluttiin kertoa. Ääninäyttelemisessä on aivan yhtä tärkeä eläytyä rooliinsa kuin hyvässä näytelmässäkin, sillä erilaiset merkitykselliset vivahteet syntyvät äänensävyinä, painotuksina ja sanavalintoina. Oikeanlaisen intonaation, painotuksen ja hengitystekniikan lisäksi näyttelijät hallitsevat erilaiset tyylilajit. Paraskaan äänitystekniikka ei auta, jos ei ole kunnollista ilmaisua mitä tallentaa.

Äänen käyttömahdollisuudet

Äänitallimme ääniä voit käyttää esimerkiksi mainosspoteissa, puhelintiedotteissa, kauppakeskuskuulutuksissa, erilaisissa selostuksissa, dubbauksissa ja missä tahansa tarvetta on.

Spiikki, spiikkeri ja spiikkaus

Spiikki tarkoittaa radio- tai televisio-ohjelmassa tai -mainoksessa esitettävää käsikirjoitettua puhetta. Hyvä spiikki on yksinkertainen ja viestiltään selkeä, se sisältää mielenkiintoisia faktoja. Spiikkeri on spiikin lukija. Spiikkauksella tarkoitetaan spiikin lukemista.

Äänitalli

Äänitallilla tarkoitetaan kokoelmaa ääninäyttelijöitä, joita voit käyttää spiikkisi lukijana.

Kaikki äänestä kertaheitolla!